Tarjoa suomen kielen opetusta työajalla – olet parempi työnantaja kuin muut

Suomalaisissa IT-alan yrityksissä työskentelee paljon ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Parhaista asiantuntijoista on kova kilpailu. Lähes kaikki yritykset tarjoavat hyvää palkkaa, taloudellisia bonuksia ja joustavaa työaikaa, kattavaa työterveyshuoltoa, sähköpyörää, yhteisöllisiä aktiviteetteja ja luultavasti myös jäätelöä ja irtokarkkeja. Joukosta erottuu se, joka menee erinomaisuudesta pidemmälle, yritys, joka ymmärtää tarjota Suomeen muuttaneille työntekijöilleen suomen kielen opetusta työajalla.

Yksi tärkeä henkilöstöetu puuttuu yritysten verkkosivuilta

Kävin läpi kymmenen IT-yrityksen verkkosivut ja niiden tarjoamat henkilöstöedut. Vertailussani oli mukana CGI, Digia, Futurice, Gofore, Nitor, Reaktor, Siili Solutions, Solita, Tietoevry ja Vincit.

Yrityksistä erottui edukseen Gofore, jonka verkkosivuilla kaikki oli selkeää, johdonmukaista ja perusteellisesti läpimietittyä. Myös henkilöstöedut oli helppo löytää ja ne oli kuvattu selkeästi ja monipuolisesti. Katso Goforen henkilöstöedut täältä ja täältä.

Gofore tarjoaa verkkosivujensa mukaan työntekijöilleen muun muassa työsuhdematkalipun, työmatkaliikuntaedun tai pysäköintiedun, tukea ja kiltoja ammatilliseen kehittymiseen, 400 euron kulttuuri- ja liikuntaedun, 200 euron hammaslääkäriedun, sairaan vanhemman ja lapsen hoitoedun, osakesäästöohjelman ja monenlaisia muita taloudellisia bonuksia, välipalaa ja yhteisöllisyysaktiviteetteja.

Hämmästyin, kun huomasin, miten paljon IT-alalla yleisesti kannustetaan työntekijöitä oppimiseen ja monipuoliseen kehittymiseen, mutta yksi tärkeä oppimiskohde on täysin unohdettu tai sitä ei ainakaan mainita missään: suomen kieli!

Suomalaisissa IT-alan yrityksissä työskentelee suuri joukko muista maista Suomeen muuttaneita erityisasiantuntijoita. Alan työkieli on tunnetusti englanti, ja isoilla paikkakunnilla englannilla pärjääkin hyvin. Jos englannilla selviää niin töissä kuin työpaikan läheisessä lounasravintolassakin, miksi työnantajan kuitenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä suomen kielen oppimiseen? Vai kannattaako?

Suomen kieli on avain yhdenvertaisuuden edistämiseen

IT-alan yritykset ovat yleensä sitoutuneet monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. (DEI: diversity = monimuotoisuus, equity = yhdenvertaisuus, inclusion = inkluusio/inklusiivisuus). Voisiko suomen kielen opetus ja oppiminen olla yksi keino päästä lähemmäs näitä DEI-tavoitteita?

Anni Roinila kirjoittaa Goforen blogissa monimuotoisuudesta, inklusiivisuudesta ja yhdenvertaisuudesta: ”Monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja tasavertaisuuden ymmärtäminen on avain parempiin yhteisöihin ja parempiin työpaikkoihin. Erilaisuuden tukeminen ja ymmärtäminen sekä toisten huomioiminen on erityisen tärkeää nykymaailmassa.”

Tavoitteena on siis paremmat työyhteisöt ja paremmat työpaikat. Parempien työyhteisöiden ja työpaikkojen rakentamiseen tarvitaan monimuotoisuutta, joka syntyy muun muassa eri kieliä puhuvista ihmisistä. Erilaiset kielet ja kulttuurit työpaikalla ja yhteiskunnassa ovat suuri rikkaus, mutta samalla tarvitaan myös yhteinen kieli, joka liimaa ihmiset yhteen.

Työpaikalla yhteinen kieli on usein englanti, mutta luultavasti työpaikan taukotiloissa ja vähintäänkin ydinkeskustatoimiston ulkopuolella se on kuitenkin suomi. Mitä tehdä, kun kaikki eivät puhu suomea ja jäävät siksi joissain tilanteissa helposti sivustakatsojiksi? Onko ongelma se, että suomea ei ole saatu poistettua yhteiskunnasta ja työpaikoilta? Vai voisiko ongelma olla meidän oma asenteemme, se, että jätämme ihan tietoisesti jotkut työntekijät ulkopuolelle sillä, että emme tarjoa heille suomen kielen opetusta?

Anni Roinila jatkaa Goforen blogissa näin: ”Kuten jo aiemmin todettu, tämä toki vaatii meiltä kykyä kasvaa. Kykyä nähdä asiat uudessa valossa ja kyseenalaistaa nykytila. Ei aina ihan yksinkertaista, tiedämme sen kyllä! Työ kuitenkin kannattaa. Se johtaa meidät kohti hyvinvoivia yhteisöjä sekä psykologisesti turvallisia työpaikkoja, missä ihmiset voivat olla omia itsejään ja hyödyntää kaikkia vahvuuksiaan. Sitoutuneempina ja tuottaen parempaa tulosta!”

Mikä on se asia, joka IT-alan yritysten tulisi nähdä uudessa valossa ja mikä on se nykytila, joka olisi syytä kyseenalaistaa. Mikä on Anni Roinilan itsensä mukaan Goforen suurin haaste DEI-tavoitteiden toteutumisessa tällä hetkellä? Suomen kieli! ”Tutkimuksen mukaan suurimmat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset Goforella liittyvät kieleen – suomen kieli on usein vaatimus useissa työprojekteissa ja useissa tilanteissa myös kohtaamisille työkavereiden kanssa.”  

Vastaus ulkopuolisuuden ongelmaan ei ole suomen kielen poistaminen, vaan sen opettaminen

Arvoisa Gofore! Kerrotte rakentaneenne yhdessä työpaikkaa, joka on hyvä jokaiselle goforelaiselle. Työpaikkaa, jossa jokainen voi olla sellainen kuin on ja kokea tulevansa hyväksytyksi. Työpaikkaa, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet. Teillä on yhteisöllinen kulttuuri. Uskotte välittämiseen, yhteenkuuluvuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen. Anni Roinilan mukaan (18.4.2023) kieli on tällä hetkellä kuitenkin suurin haasteenne osalle työntekijöistänne.

Uskon 15 vuoden suomenopettajakokemuksella, että minulla on vastaus ongelmaanne. Uskon, että Suomessa asuvat työntekijänne, joiden äidinkieli ei ole suomi, eivät lopulta toivo sitä, että suomen kieli katoaisi heidän ympäriltään töissä ja vapaa-ajalla. Sen sijaan uskon heidän toivovan, että he voisivat kokea kaiken muun yhteisöllisyytenne lisäksi myös kielellistä yhteyttä työkavereidensa, esihenkilöidensä, asiakkaidensa, ehkä suomenkielisten perheenjäsentensä ja ystäviensä, lähikorttelin lounasravintolan ja kahvilan henkilökunnan kanssa.

Ihmisen suurin tarve on yhteys toiseen ihmiseen. Yhteys syntyy useimmiten kielen avulla. Yhteisöistä ja yhteiskunnasta jää helposti ulkopuoliseksi, jos ei osaa kieltä. Laadukkaan kielenopetuksen ja kielen oppimisen mahdollistaminen työajalla on yksi tärkeimmistä konkreettisista teoista, jonka voitte työnantajana tehdä Suomeen muuttaneiden työntekijöittenne yhdenvertaisuuden ja osallisuuden parantamiseksi.

Suomen kielen opetuksen ja oppimisen sivutuotteena syntyy myös paljon muuta hyvinvointia ja taloudellista hyötyä niin teille kuin työntekijöillennekin, mutta niistä lisää seuraavassa blogitekstissä.

Työnantaja, haluatko erottua positiivisesti joukosta? Tutustu Ihana suomi -koulutuksiin täältä.