Onko suomen kieli vaikea kieli?

Suomen kieltä pidetään yhtenä maailman vaikeimmista kielistä oppia. Onko asia todella niin?

Yhdysvaltain ulkoministeriön kielikoulutuksesta vastaava The Foreign Service Institute (FSI) on tehnyt listan englanninkielisille kielenoppijoille helpoista ja vaikeista kielistä. Kielet on ryhmitelty viiteen eri vaikeusluokkaan sen perusteella, kuinka kaukana kielet ovat sanastollisesti, kieliopillisesti ja kulttuurisesti englannin kielestä. 

Mitä lähempänä kieli on englantia, sitä helpompi ja nopeampi englanninkielisen kielenoppijan on oppia se. Mitä vähemmän kieli muistuttaa englantia, sitä vaikeampaa ja hitaampaa kyseisen kielen oppiminen on englanninkieliselle ihmiselle. 

Alla olevassa taulukossa näkyy, kuinka kauan FSI:n mukaan englanninkielisellä kielenoppijalla menee sellaisen kielitaidon saavuttamiseen, jolla pystyy selviytymään vaativissa kielenkäyttötilanteissa. 

FSI language difficulty

Language difficulty ranking

How much does it take to become fluent?

Ryhmä 1600 – 750 tuntiaafrikaans
espanja
hollanti
italia
norja
portugali
ranska
romania
ruotsi
tanska
Ryhmä 2750 tuntiasaksa
Ryhmä 3900 tuntiaindonesia
malesia
swahili
Ryhmä 41100 tuntiaalbania
amhara
armenia
azeri
bengali
bosnia
bulgaria
burma
heprea
hindi
islanti
khmer
kreikka
kroatia
lao
latvia
liettua
makedonia
nepali
paštu
persia (dari, farsi)
puola
serbia
sinhala
slovakki
sloveeni
tagalogi
tšekki
turkki
ukraina
urdu
uzbekki
venäjä
xhosa
zulu

tämän ryhmän kielistä erityisen vaikeita englannin kielen puhujille:
georgia
mongoli
suomi
thai
unkari
vietnam
viro
Ryhmä 52200 tuntiaarabia
japani
kantoninkiina
korea
mandariinikiina

Taitavan kielitaidon perustaso


USA:ssa kielitaidon arviointiin käytetään ILR-asteikkoa (Interagency Language Roundtable), Euroopassa puolestaan eurooppalaista viitekehystä (EVK, englanniksi CEFR = Common European Framework of Reference for Languages). 

Kielitaidon tavoitetaso, johon FSI:n listauksessa viitataan, on ILR-asteikon taso 3 (General Professional Proficiency/Professional Working Proficiency) ILR Skill Level Descriptions. Euroopassa käytettävässä eurooppalaisessa viitekehyksessä kyseinen taso vastaa C1-tasoa, jota kutsutaan taitavan kielitaidon perustasoksi. 


Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan C1-tason puhuja osaa 

  • viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti
  • ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. 

Lisäksi todetaan seuraavaa C1-tason puhujan sanastosta ja kielioppirakenteista:

  • Puhujan sanasto ja rakenteet ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. 
  • Kieliopin hallinta on hyvää. 
  • Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.
    KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 

1100 tuntia suomen kielen opiskelua


Jos englanninkielinen ihminen, joka ei vielä osaa lainkaan suomea, haluaa saavuttaa suomen kielessä taitavan kielitaidon perustason eli C1-tason, hänen täytyy The Foreign Service Instituten mukaan varata kielenoppimiseen aikaa 1100 tuntia. Se on onneksi puolet vähemmän kuin arabian, japanin, kiinan tai korean oppimiseen vaadittava aika, mutta iso aikamäärä kuitenkin.

Jos suomen kieltä opiskelisi tunnin päivässä joka päivä, se tarkoittaisi noin kolmen vuoden urakkaa. Kuulostaako vaikealta? Tarkemmin ajateltuna kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suomen kieli tai mikään muukaan kieli olisi itsessään vaikea, vaan siitä, mihin me vertaamme sitä. Järkevämpää olisi puhua kielten erilaisuudesta ja samankaltaisuudesta kuin vaikeudesta ja helppoudesta.

Ei vaikeaa, vaan erilaista


Onko lumessa käveleminen tai hiihtäminen vaikeaa? On, jos on asunut koko elämänsä lumettomassa paikassa. Ei, jos on tottunut lumeen. Onko uiminen vaikeaa? Veteen tottumattomalle uiminen on vaikeaa, veden äärellä kasvaneelle ei. 

Mikään asia ei ole itsessään vaikea tai helppo, vaan kyse on siitä, mihin olemme tottuneet ja mihin vertaamme asioita. En tarkoita tällä vain sitä, että äidinkieliselle puhujalle oma äidinkieli on helppo. Myös suomea toisena tai vieraana kielenä opiskelevien välillä on eroja siinä, kuinka vaikealta tai helpolta suomen kieli tuntuu. 

Suomen kieli ei ole kaikille vaikea kieli


Kun puhutaan suomen kielen vaikeudesta, on hyvä muistaa, että kyse on vain vaikeudesta tai oikeastaan erilaisuudesta suhteessa englannin kieleen. Puhe suomen kielen vaikeudesta on siis hyvin englantikeskeinen. Kyse ei ole kielen absoluuttisesta vaikeudesta. Suomen kieli ei ole kaikkien kielten puhujille vaikea kieli.

Ihmiselle, joka puhuu äidinkielenään suomen sukukieltä, esimerkiksi viroa tai meänkieltä, suomi ei ole lainkaan niin outo ja vaikea kieli kuin FSI:n kielilistaus antaa ymmärtää. Ruotsinkielinen taas tunnistaa paljon suomen kielen sanoja, jotka on lainattu ruotsin kielestä. 

suomiruotsi
hyllyhylla
kaappiskåp
kannukanna
kellarikällare
korikorg
lakanalakan
lamppulampa
lyhtylykta
mattomatta
penkkibänk


Espanjankieliselle suomen kielen ääntäminen on melko helppoa, koska suomen ja espanjan äännejärjestelmät ovat monilta osin suhteellisen samankaltaisia (Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta).

Turkinkieliselle suomen kielessä on tuttua agglutinaatio eli se, että sanan vartaloon lisätään erilaisia tunnuksia, päätteitä ja liitteitä (Agglutinatiivinen kieli).

suomiturkki
autoaraba
autossaarabada
autoissaarabalarda

Monikielisille ihmisille suomen kieli on vain yksi uusi opittava kieli jo opittujen kielten joukossa. Oman opettajakokemukseni mukaan esimerkiksi monet monikieliset turvapaikanhakijat oppivat puhumaan nopeasti suomea, koska he olivat tottuneet jo kotimaassaan puhumaan monia kieliä. Matkalla Suomeen he oppivat lisäksi vielä esimerkiksi turkkia ja kreikkaa.

Samalla tavalla kuin kauneus on katsojan silmissä, kielen helppous tai vaikeus ovat vain puhujan mielessä. Suomen kieli ei ole sen helpompaa tai vaikeampaa kuin avantouinti, linja-auton ajaminen, perhokalastus, seiväshyppy, puikoilla syöminen tai bussipysäkillä tuntemattomille jutteleminen. Kyse on ainoastaan siitä, mihin olemme tottuneet.