Onko suomen kieli vaikea kieli?
Suomen kieltä pidetään yhtenä maailman vaikeimmista kielistä oppia. Onko asia todella niin?
Yhdysvaltain ulkoministeriön kielikoulutuksesta vastaava The Foreign Service Institute (FSI) on tehnyt listan englanninkielisille kielenoppijoille helpoista ja vaikeista kielistä. Kielet on ryhmitelty viiteen eri vaikeusluokkaan sen perusteella, kuinka kaukana kielet ovat sanastollisesti, kieliopillisesti ja kulttuurisesti englannin kielestä.
Mitä lähempänä kieli on englantia, sitä helpompi ja nopeampi englanninkielisen kielenoppijan on oppia se. Mitä vähemmän kieli muistuttaa englantia, sitä vaikeampaa ja hitaampaa kyseisen kielen oppiminen on englanninkieliselle ihmiselle.
Alla olevassa taulukossa näkyy, kuinka kauan FSI:n mukaan englanninkielisellä kielenoppijalla menee sellaisen kielitaidon saavuttamiseen, jolla pystyy selviytymään vaativissa kielenkäyttötilanteissa.
How much does it take to become fluent?
Ryhmä 1 | 600 – 750 tuntia | afrikaans espanja hollanti italia norja portugali ranska romania ruotsi tanska |
Ryhmä 2 | 750 tuntia | saksa |
Ryhmä 3 | 900 tuntia | indonesia malesia swahili |
Ryhmä 4 | 1100 tuntia | albania amhara armenia azeri bengali bosnia bulgaria burma heprea hindi islanti khmer kreikka kroatia lao latvia liettua makedonia nepali paštu persia (dari, farsi) puola serbia sinhala slovakki sloveeni tagalogi tšekki turkki ukraina urdu uzbekki venäjä xhosa zulu tämän ryhmän kielistä erityisen vaikeita englannin kielen puhujille: georgia mongoli suomi thai unkari vietnam viro |
Ryhmä 5 | 2200 tuntia | arabia japani kantoninkiina korea mandariinikiina |
Taitavan kielitaidon perustaso
USA:ssa kielitaidon arviointiin käytetään ILR-asteikkoa (Interagency Language Roundtable), Euroopassa puolestaan eurooppalaista viitekehystä (EVK, englanniksi CEFR = Common European Framework of Reference for Languages).
Kielitaidon tavoitetaso, johon FSI:n listauksessa viitataan, on ILR-asteikon taso 3 (General Professional Proficiency/Professional Working Proficiency) ILR Skill Level Descriptions. Euroopassa käytettävässä eurooppalaisessa viitekehyksessä kyseinen taso vastaa C1-tasoa, jota kutsutaan taitavan kielitaidon perustasoksi.
Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan C1-tason puhuja osaa
- viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti
- ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla.
Lisäksi todetaan seuraavaa C1-tason puhujan sanastosta ja kielioppirakenteista:
- Puhujan sanasto ja rakenteet ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin.
- Kieliopin hallinta on hyvää.
- Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.
KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
1100 tuntia suomen kielen opiskelua
Jos englanninkielinen ihminen, joka ei vielä osaa lainkaan suomea, haluaa saavuttaa suomen kielessä taitavan kielitaidon perustason eli C1-tason, hänen täytyy The Foreign Service Instituten mukaan varata kielenoppimiseen aikaa 1100 tuntia. Se on onneksi puolet vähemmän kuin arabian, japanin, kiinan tai korean oppimiseen vaadittava aika, mutta iso aikamäärä kuitenkin.
Jos suomen kieltä opiskelisi tunnin päivässä joka päivä, se tarkoittaisi noin kolmen vuoden urakkaa. Kuulostaako vaikealta? Tarkemmin ajateltuna kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suomen kieli tai mikään muukaan kieli olisi itsessään vaikea, vaan siitä, mihin me vertaamme sitä. Järkevämpää olisi puhua kielten erilaisuudesta ja samankaltaisuudesta kuin vaikeudesta ja helppoudesta.
Ei vaikeaa, vaan erilaista
Onko lumessa käveleminen tai hiihtäminen vaikeaa? On, jos on asunut koko elämänsä lumettomassa paikassa. Ei, jos on tottunut lumeen. Onko uiminen vaikeaa? Veteen tottumattomalle uiminen on vaikeaa, veden äärellä kasvaneelle ei.
Mikään asia ei ole itsessään vaikea tai helppo, vaan kyse on siitä, mihin olemme tottuneet ja mihin vertaamme asioita. En tarkoita tällä vain sitä, että äidinkieliselle puhujalle oma äidinkieli on helppo. Myös suomea toisena tai vieraana kielenä opiskelevien välillä on eroja siinä, kuinka vaikealta tai helpolta suomen kieli tuntuu.
Suomen kieli ei ole kaikille vaikea kieli
Kun puhutaan suomen kielen vaikeudesta, on hyvä muistaa, että kyse on vain vaikeudesta tai oikeastaan erilaisuudesta suhteessa englannin kieleen. Puhe suomen kielen vaikeudesta on siis hyvin englantikeskeinen. Kyse ei ole kielen absoluuttisesta vaikeudesta. Suomen kieli ei ole kaikkien kielten puhujille vaikea kieli.
Ihmiselle, joka puhuu äidinkielenään suomen sukukieltä, esimerkiksi viroa tai meänkieltä, suomi ei ole lainkaan niin outo ja vaikea kieli kuin FSI:n kielilistaus antaa ymmärtää. Ruotsinkielinen taas tunnistaa paljon suomen kielen sanoja, jotka on lainattu ruotsin kielestä.
suomi | ruotsi |
hylly | hylla |
kaappi | skåp |
kannu | kanna |
kellari | källare |
kori | korg |
lakana | lakan |
lamppu | lampa |
lyhty | lykta |
matto | matta |
penkki | bänk |
Espanjankieliselle suomen kielen ääntäminen on melko helppoa, koska suomen ja espanjan äännejärjestelmät ovat monilta osin suhteellisen samankaltaisia (Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta).
Turkinkieliselle suomen kielessä on tuttua agglutinaatio eli se, että sanan vartaloon lisätään erilaisia tunnuksia, päätteitä ja liitteitä (Agglutinatiivinen kieli).
suomi | turkki |
auto | araba |
autossa | arabada |
autoissa | arabalarda |
Monikielisille ihmisille suomen kieli on vain yksi uusi opittava kieli jo opittujen kielten joukossa. Oman opettajakokemukseni mukaan esimerkiksi monet monikieliset turvapaikanhakijat oppivat puhumaan nopeasti suomea, koska he olivat tottuneet jo kotimaassaan puhumaan monia kieliä. Matkalla Suomeen he oppivat lisäksi vielä esimerkiksi turkkia ja kreikkaa.
Samalla tavalla kuin kauneus on katsojan silmissä, kielen helppous tai vaikeus ovat vain puhujan mielessä. Suomen kieli ei ole sen helpompaa tai vaikeampaa kuin avantouinti, linja-auton ajaminen, perhokalastus, seiväshyppy, puikoilla syöminen tai bussipysäkillä tuntemattomille jutteleminen. Kyse on ainoastaan siitä, mihin olemme tottuneet.